Kauden 2013-2014 yhteenveto

Kevään opiskelukiireet ovat vieneet jotakuinkin kaiken vapaa-aikani, joten en ole ehtinyt kirjoittaa blogiakaan. Vaikka Suomen kelit eivät aina ole suosiollisia, kuvauskausi 2013-2014 oli ihan onnistunut. Laskin yhteensä 12 enemmän tai vähän onnistunutta otosta. Aivan jokaiseen en ole täysin tyytyväinen, pääasiassa vähäiseksi jääneen datan takia. Oheen olen liittänyt kuvalliset linkit kaikkiin kauden julkaistuihin kuviin.

Viime kesänä hankittu valovoimainen Boren-Simon Powernewt 8″ f/2,8 -peilikaukoputki on osoittautunut erittäin toimivaksi putkeksi Suomen harvojen selkeiden kelien hyödyntämiseen. Powernewtilla olen onnistunut ottamaan jopa yhden illan aikana kuvia, jollaisista en olisi ennen voinut haaveillakaan edellisillä välineillä. Valovoimaisen putken avulla olen myös päässyt metsästämään äärimmäisen himmeitä heijastussumuja, kuten vdB 141 Kefeuksessa. Aivan kevään viimeisenä kohteena yritin kuvata himmeää ja laajaa planetaarista sumua Abell 31. Kohde on erittäin vaikea enkä ole laisinkaan tyytyväinen tulokseen, mutta ehkä jatkan kohteen kuvaamista ensi keväänä. Nykyisetkin datat voisi ottaa vielä uuteen käsittelyyn.

Kesän aikana ei ole toistaiseksi tiedossa suuria muutoksia laitekokoonpanoon. Astronomikin filtterit vaihtuvat mahdollisesti Baaderin LRGB-settiin ja Astrodonin HST-settiin. Olen myös harkinnut Astrodonin LRGB-setin hankkimista Baaderin sijaan. Astrodonin LRGB-filtterien päästökaista on optimoitu siten, että punaisen ja vihreän kanavan väliin jää selkeä rako natrium-katulamppujen spektrihuipun kohdalle. Tämän pitäisi vähentää värikanaviin pääsevää valosaastetta merkittävästi. Astrodonin filtterit ovat verrattain kalliita, joten hankintaa pitää vielä vähän punnita. Jos rahat riittävät, voisin myös korvata QHY5-seurannankorjauskameran merkittävästi herkemmällä Lodestar X2 -kameralla. Pääkamera ja optiikka pysyvät näillä näkymin samana.

Yritän kesän aikana kehitellä lisää PixInsight-vinkkejä blogiin, ja päivityksiä tullee myös laitehankintojen myötä ennen syksyä.

Mainokset

Syksyn ensimmäiset kuvat

Viime syksynä kärsittiin sateisista keleistä, mutta tänä syksynä ei voi valittaa! Kelit ovat olleet kuvausten kannalta mitä mainioimmat, ja selkeitä öitä on parhaimmillaan ollut useita kertoja viikossa. Parhaillaan on alkamassa hieman sateisempi viikko, mutta se onneksi ajoittuu kuukauden valoisimpaan aikaan, eli täydelle kuulle.

Uudet laitehankinnat eli Boren-Simon PowerNewt sekä Atik 460EX eivät ole tuottaneet pettymystä. Nopealla optiikalla ja herkällä kameralla olen onnistunut saamaan lyhyessä ajassa sellaisia kuvia, joista ennen saatoin vain haaveilla. Erityisesti Iris-sumu NGC 7023 onnistui mainiosti. VdB 152 -sumukuva jäi hieman pehmeäksi pilvien ja ihan maanpäällisen sumun vuoksi.

Myös kapeakaistakuvat HST-paletilla ovat olleet aika kivuttomia käsitellä PixInsightin työkaluilla. Astronomikin kapeakaistasuotimet tuntuvat valitettavasti aiheuttavan ikäviä heijastuksia kirkkaiden tähtien ympärille. Ensi kaudella voisinkin harkita vaihtoa Baaderin suotimiin.

Atik 460EX

Alkukesän investointi uuteen kaukoputkeen jätti kovan polttelun myös kameran päivittämiseen. Atik 314L+ antoi niin hyvän vaikutelman Atikin tuotteista, että päätin jatkaa saman valmistajan hoivissa uudenkin kameran kanssa.

Harkitsin pitkään Kodakin KAF-8300-kennoisen Atik 383L+:n hankkimista, mutta lopulta päädyin Atik 460EX:ään, jossa on Sonyn ICX694-kenno. Sonyn kennoissa pimeävirta on olematonta, eli darkkeja ei käytännössä tarvitse ottaa, ja kameran sähköisen sulkimen takia lyhyiden flättivalotusten kanssa ei tule ongelmia, toisin kuin 383L+:n mekaanisella sulkimella. Pavel Pechin vertailun perusteella myös ICX694:n herkkyys on merkittävästi parempi kuin KAF-8300:n. Kodakin kenno on sen verran kookas (diagonaaliltaan 22,5 mm), että valovoimaisen kaukoputken kanssa olisi mahdollisesti pitänyt jo harkita 2″ suotimiin siirtymistä. Sonyn kennon 16 mm diagonaali on hieman maltillisempi, ja 1,25″ suotimilla pärjää hyvin ilman liiallista vinjetointia. Kenno ei kuitenkaan ole niin pieni, että pikseleistä tulisi sietämättömän pieniä. 6 megapikselin resoluutiolla ja 16 mm diagonaalilla pikselikooksi jää noin 4,5 mikrometriä.

Kaukoputken oston jäljiltä ei rahaa paljon jäänyt, mutta sain kuin sainkin myytyä kaikenlaista tähtikuvaussälää pois sen verran, että rahat riittivät uuteen kameraan ja Starlight Xpressin 7-paikkaiseen filtteripyörään. Paketti saapui viime perjantaina, alla on muutamia kuvia.

Säilytyslaatikko

Säilytyslaatikko

Kamera laatikossaan

Kamera laatikossaan

Atik 460EX

Atik 460EX

Poikkeuksellisesti heti saman päivän iltana oli luvassa selkeää, ja lähdin Komakalliolle kuvaamaan. Oheista kuvaa klikkaamalla pääsee tarkastelemaan kameran ensivalokuvaa Astrobinissä.

Valitettavasti komakorjain oli väärällä etäisyydellä kennosta, minkä takia nurkkatähdet ovat päässet venymään. TS:ltä saamani 20-29 mm loitto olikin lyhimmässä asennossaan 28 milliä pitkä, mutta kuvasin sillä oletuksella, että etäisyys on 20 mm. Lähemmän tarkastelun perusteella näyttää, että loiton perässä on ylimääräinen 8 mm T2-pala, jota en saanut edes työkaluilla kierrettyä irti.

Yritykset kuitenkin jatkuvat,  ensi kerralla ongelma on jo toivottavasti korjattu!

Vaikutelmia uudesta kaukoputkesta

Vaihdoin alkukesästä työpaikkaa, ja pitämättä jääneet lomat vaihtuivat hetkellisesti rahaksi tilille. Raha kuitenkin karkasi pian saksalaiselle Teleskop Servicelle ostettuani heiltä Boren-Simonin 8″ f/2,8 PowerNewt -astrografin. Olen jo pidempään kaivannut valovoimaista kuvauskaukoputkea, ja keväällä hankinkin Celestronin C8 -kaukoputken haaveenani käyttää Hyperstaria sen kanssa. Lopulta tulin kuitenkin järkiini ja luovuin Hyperstar-toiveista. Hyperstarin älyttömän valovoiman hintana on tukku vaikeuksia, joiden kanssa en ole valmis painimaan. Hyperstarin kanssa ei voi käyttää filtteripyörää, fokusointi pitää tehdä pääpeiliä säätämällä, kalibrointikuvien ottaminen on vaikeaa koska kamera on optiikan etupuolella ja kamera pitäisi optimitapauksessa olla kapeampi kuin apupeili. Uhraamalla yhden aukon verran valovoimaa näistä kaikista ongelmista pääsi eroon, ja hinta pysyi jotakuinkin samana. Päädyin siis myymään Celestronin ja hankkimaan PowerNewtin.

Kaukoputken testailua sisätiloissa.

Kaukoputken testailua sisätiloissa.

Kaukoputkella on jonkin verran eroja Boren-Simonin suoraan myymään alkuperäiseen astrografiin. Putken materiaali on vaihdettu hiilikuituiseksi lämpölaajenemisen ja painon vähentämiseksi, ja tarkennuslaite on vaihdettu matalampaan Baaderin Steeltrack -malliin. Myös apupeilin kokoa on kasvatettu. Astrografi koostuu 8″ f/4 newton-peilikaukoputkesta ja ASA:n valmistamasta 2Korrr-komakorjaimesta/polttovälinlyhentäjästä. Näin kaukoputkesta on saatu erittäin valovoimainen f/2,8. Tällä aukkosuhteella kaukoputken polttoväli on noin 570 millimetriä.

ASA-2Korrr-komakorjain/polttovälinlyhennin

ASA-2Korrr-komakorjain/polttovälinlyhennin

ASA:n valmistama korjausoptiikka on suuri ja vaikuttavan näköinen kapistus. Kaukoputkenpuoleisessa päässä on hyvin ulkoneva lasielementti, joka on erittäin naarmutusaltis. Korrektorin ja kamerakennon välinen etäisyys pitää säätää erittäin tarkasti kohdalleen, jotta korjaus toimii niin kuin pitää. Tarkka säätäminen on mahdollista käytännössä vain kentällä, selkeän taivaan alla.

PowerNewtin aukkosuhde f/2,8 vaatii hyvin tarkkaa kollimointia, ja sainkin Kuosmasen Antilta lainaan Catseyen valmistamat kollimointitarvikkeet. Kollimointi sujui näillä sen verran kivuttomasti ja tarkasti, että välineet pitänee jossain kohtaa hankkia omaksikin. Catseyen tuotteet ovat vain harmillisen hintavia niiden yksinkertaisuuteen nähden.

Nykyisellä Atik 314L+ -kamerallani otettujen 1,5 megapikselin kuvien pienuus on herättänyt halun hankkia kookkaampi kamera. Alunperin olikin tarkoituksena ostaa kaukoputken kanssa yhdessä myös uusi CCD-kamera, mutta budjetti ei kuitenkaan venynyt riittävästi. Näillä näkymin uuden kameran hankinta jää ensi kesään.

Viime kaudesta viisastuneena päätin, että tekisin kuvauskaluston johdotukset tällä kertaa kunnolla. Viime talvena jouduin usein metsästämään irronneita tai huonosti kiinni olevia johtoja pakkasella pimeässä. Varsinkin barreli- ja tupakansytytinliittimet aiheuttivat välillä päänvaivaa. Tilasin PowerWerxiltä PowerPole-liittimiä ja Rigrunner-jakorasian, joilla saan ainakin virtajohdot kunnollisiksi. Normaalit kaapelit tuppaavat jäykistymään kylmässä, joten käytän sähköjohtoihin Bilteman silikonikaapelia, joka pysyy notkeana pakkasellakin. Tulin hankkineeksi myös kertaluokkaa järeämmän USB-hubin, jolle voi suoraan syöttää 12V tasasähköä. Silikonisia USB-johtoja kun vielä jostain löytäisi.

Astronomisen pimeän alkamiseen Etelä-Suomessa on enää kuukausi aikaa. Ensimmäisten pimeiden aikaan kuvauskalusto on toivottavasti jo Komakalliolla valmiudessa. Tällaisten kalustohankintojen jälkeen voi toisaalta olla varma, että koko talvesta tulee erittäin pilvinen… Toivottavasti ei kuitenkaan!