Suomen ensimmäinen havainto kansainvälisen avaruusaseman kulusta auringon yli

Edellisestä päivityksestä on ehtinyt taas vierähtää hetki. Postauksen aihe koskee itseasiassa asiaa, joka tapahtui jo ennen edellistä postausta. Tähtikuvaajakollega Lauri Kangas huomasi CalSky.com-palvelusta, että keskiviikkona 9.11. klo 11:38 olisi mahdollista pääkaupunkiseudulta havaita kansainvälisen avaruusaseman kulku auringon edestä. Niinsanottu ylikulku näkyy suhteellisen pieneltä kaistaleelta ja kestää hyvin vähän aikaa. Tämänkertainen ylikulku tulisi kestämään huimat 1,6 sekuntia. Paksu pilvipeite aukesi ennusteissa vain juurikin keskiviikon kohdalla ja olimme varovaisen toiveikkaita. Vielä tiistaina ennusteet olivat lupaavia ja päätimme sään salliessa mennä havaitsemaan ja dokumentoimaan ylikulkua Ursan tähtitornille Helsingin Kaivopuistoon.

Keskiviikkoaamuna sää oli kuulas ja selkeä. Suoriuduimme Laurin kanssa omia teitämme tähtitornille kello yhdentoista aikoihin valmistelemaan. Lauri aikoi kuvata ylikulun kerhon Celestron NexStar GPS 8″ -kaukoputkella aurinkokalvon kera sekä Canon EOS 40D -järjestelmäkameralla. Minä puolestani ajattelin kuvata ylityksen Ursan Coronado MaxScope 40 -aurinkokaukoputkella sekä QHY5-kameralla. Kun kamerat oli kiinnitetty ja kaukoputket suunnattu, oli vielä aika tehdä viimeinen rataelementtien päivitys ja varmistaa tarkka ylitysaika. Ylityksen lyhyen pituuden vuoksi ajoitusvirheisiin ei ollut varaa. GPS-signaalista saimme riittävän tarkan kellonajan, jonka mukaan ajoitimme kuvaamisen. Noin 5-10 sekuntia ennen H-hetkeä aloin kuvata videota ylikulusta ja Lauri aloitti järkkärillä sarjatulen. Kuvasimme varmuudeksi reilusti yli ennustetun ajan. Lopetettuamme kuvaamisen rupesimme kädet täristen selaamaan kertynyttä materiaalia. Huh! QHY5-kameran videossa näkyi kuin näkyikin pieni piste ylittämässä auringon kiekkoa! Samoin Laurin kuvissa näkyi vastaava piste noin kymmenessä erillisessä ruudussa. Järjestelmäkameran suuren resoluution ansiosta aseman siluetissa erottui jopa suurimmat aurinkopaneelit! Ohessa yhdistelmäkuva, jossa avaruusasema näkyy suorana jonona pisteitä auringon kiekolla.

ISS:n ylikulku Coronado MaxScope 40 -aurinkokaukoputkella

Iloitsimme onnistuneista kuvista ja totesimme havaintojen olevan ensimmäiset Suomesta käsin tehdyt. Ulkomailta näitä havaintoja ovat tehneet muun muassa ranskalainen Thierry Legault. Eteläisemmillä mailla onkin suuri etulyöntiasema avaruusaseman kuvaamisessa, sillä parhaassa tapauksessa avaruusasema kulkee suoraan pään ylitse, jolloin etäisyyttä siihen on ”vain” vajaat 400 kilometriä. Suomesta käsin havaitessa avaruusasema käy lähimmillään noin 1200 kilometrin päässä ja ylikulku tapahtuikin vain 13 asteen korkeudella horisontista. Käsitellyt kuvat lähetettiin oitis Ursan Tähdet ja avaruus -lehdelle ja kuvat toivottavasti löytyvätkin tammikuun numerosta! Alunperin kuvien piti ehtiä jo joulukuun numeroon, mutta erinäisistä syistä kuvien julkaisu lykkääntyi. Samasta syystä kuvat julkistetaan netitsekin vasta nyt. Myös Lauri Kankaan kuvat ja havaintokertomus löytyvät Tähdet ja avaruus -foorumilta.

Jupiter ja sen kuut

Hetki on taas vierähtänyt blogin edellisestä päivityksestä, lähinnä pilvisten säiden (ja osittain laiskuuden) vuoksi. Lokakuun 31. päivä sääennusteet kertoivat alkuillan olevan selkeä, mutta yöllä pilvistyvän. Sain vinkkiä, että illan aikana tapahtuisi Jupiterissa niinsanottu tuplaylikulku, eli kaksi Jupiterin kuuta – Io ja Ganymede – kulkisivat Jupiterin edestä yhtä aikaa. Lähdin Ursan tähtitornille Helsingin Kaivopuistoon tätä ylikulkua havaitsemaan. Perille päästyäni Io oli jo aloittanut ylikulun ja ehdin havaita tätä hetken visuaalisesti Celestron NexStar 8″ GPS -kaukoputkella. Io ja varsinkin sen varjo erottuivat hyvin Jupiterin pintaa vasten.

Kiinnitin toiseen vastaavaan kaukoputkeen QHY5-seurannankorjauskameran, joka sopii vallan mainiosti myös planeettakuvaamiseen. Alkuperäinen tarkoitukseni oli koostaa ylikulusta vain still-kuvia, mutta kuvien resoluutio jäi sen verran pieneksi, ettei still-kuvista tullut kovin kummoisia. Siispä muodostin illan aikana otetuista still-kuvista animaation. Animaatio on kuvattu välillä 19:30-21:30, eli kesto on noin kaksi tuntia.

Ion ja Ganymedeen ylikulku

Alkuillasta seeing ei ollut parhaimmillaan, mistä johtuen animaation alkupään ruudut ovat hieman suttuisia. Animaatiosta näkyy selvästi, miten seeing paranee loppua kohden. Kameran säätöjä on muuteltu illan aikana ja kamera irrotettukin pari kertaa kaukoputkesta. Tästä johtuen kuvat täytyi kohdistaa käsin uudelleen ja säätää valoisuus edes jotakuinkin tasalaatuiseksi. Tämä ei onnistunut ihan täydellisesti, mutta animaatio ajaa silti asiansa.

Yritin saman illan aikana seurata ja kuvata kansainvälistä avaruusasemaa tietokoneohjatulla kaukoputkijalustalla. Itse seuranta toimi mainiosti, mutta erinäisistä syistä kuvaamispuoli epäonnistui. Vuodenvaihteessa ISS alkaa tehdä taas sopivia ohituksia illan aikana, jolloin aion yrittää kuvaamista uudelleen. Kirjoittelen aiheesta blogiin kun kirjoitettavaa tulee.