Meteorikameran väsäilyä

Alkutalvi on ollut harmillisen pilvinen, ja edellinen kunnollinen havaintoyö onkin ollut marraskuun lopulla. Pilvisten päivien ja öiden ratoksi olen rakennellut meteorikameraa. Meteorikamera on herkkä valvontakamera, joka tietokoneen avustuksella kyttää taivasta meteorien ja muiden ilmiöiden varalta. Havaitessaan nopeaa liikettä tietokone tallentaa pätkän kamerasta tulevaa videota. Videota tallennetaan jatkuvasti keskusmuistissa olevaan rengaspuskuriin, jonka avulla talteen saadaan videota jo ajalta hieman ennen havaittua liikettä.

Meteorikamera toimintavalmiudessa

Omaan meteorikameraani käytin eBaysta tilattua puolituumaisella kennolla varustettua Watec 902H -kameraa ja  kiinalaista merkitöntä 3.5-8mm f/1.4 -halpisoptiikkaa. Kameran kotelo on tilattu Kauppasatamasta. Kotelon kiinnitys parvekelautaan on tehty Panu Lahtisen ja Lauri Kankaan mallin mukaisesti Clas Ohlsonilta ostetuilla neodym-magneeteilla. Kiinnitin neljä magneettia palaan naulauspeltiä, johon kiinnitin DealExtremestä ostetun halvan kuulapään. Kuulapään kyytiin sai kameran koteloineen.

Lähikuva meteorikamerasta

Kameran johdot täytyi askarrella itse, jotta ne sai vedettyä kotelon läpiviennistä. Kamera syö 12V sähköä barreliliittimellä ja videodataa varten kamerassa on RCA-liitin. Myös BNC-liitin on yleinen monissa valvontakameroissa.

Kamera on ollut päällä kaikkina vähänkään selkeinä (ja välillä pilvisinäkin) öinä 20.12. lähtien. Noin kolmen viikon aikana kennolle on tarttunut jo lähes 30 meteoria.

21.12.2011 havaittu meteori

Tähän asti kirkkain ja pisin viiru havaittiin heti ensimmäisenä yönä klo 00:08. Valitettavasti 3.1.2012 Suomessa havaittu erittäin kirkas ja näyttävä tulipallo jäi näkymättä pilvisyyden vuoksi. Suunta olisi ollut näillä näkymin juuri oikea.

Mainokset

Perseidien meteoriparvi

Perseidien meteoriparvi toimii joka vuosi hyvänä lähtölaukauksena havaintokaudelle. Radallaan kulkevat komeetat jättävät jälkeensä hiukkas- ja pölyvanan, joka kulkee jotakuinkin komeetan radan mukaisesti. Maapallon kulkiessa pölyvanan läpi hiukkaset iskeytyvät maan ilmakehään ja näkyvät meteoreina. Ilmakehään törmäävät meteorit kulkevat kaikki samansuuntaisesti maapalloon nähden, mutta perspektiivin vuoksi ne näyttävät tulevat yhdestä pisteestä. Tätä pistettä kutsutaan radiantiksi. Eri meteoriparvet onkin nimetty sen mukaan missä tähtikuviossa parven radiantti sijaitsee. Perseidien radiantti sijaitsee täten Perseuksen tähtikuviossa. Perseidien pöly on peräisin komeetasta 109P/Swift-Tuttle, joka tulee aurinkokunnan sisäosiin käymään seuraavan kerran valitettavasti vasta vuonna 2126.

Tänä vuonna meteoriparven maksimi sijoittuu lauantaille 13.8. Maksimi valitettavasti sijoittuu samalle päivälle täydenkuun kanssa, joten himmeimmät meteorit jäävät näkemättä. Kuu onneksi nousee tuolloin vain 15 asteen korkeudelle horisontista. Keskivertovuosina perseidejä voi maksimin aikaan näkyä tunnin aikana 60 tai enemmän.

Perseidien ja muiden meteoriparvien kuvaaminen ei ole kovin vaikeaa, tärkeintä on kamerajalusta, lyhytpolttovälinen objektiivi sekä pimeä havaintopaikka, josta näkee suurimman osan taivasta. Kirkkaimmillaan meteorit tuppaavat olemaan noin 45 asteen päässä radiantista, mutta koko taivasta kannattaa tarkkailla. Suuntaa kamera sopivaan suuntaan, tarkenna äärettömään ja ota pitkiä, noin 15-30 sekunnin valotuksia. Kun kuvaat tällaisia valotuksia riittävästi, saat kuviisi hyvin todennäköisesti meteoreja. Kaukolaukaisimen kanssa voit jättää kameran kuvaamaan yksinään sopivan mittaisia valotuksia sillä välin kun itse teet muita havaintoja.