Pilvinen talvi 2014-2015

Hei!

Pitkästä hiljaiselosta huolimatta blogi ei ole vieläkään kuollut. Elo-syyskuuta lukuunottamatta kuvauskausi 2014-2015 on ollut erittäin pilvinen. Lokakuusta helmikuuhun oli lähes yhtäjaksoisesti pilvistä. Vasta helmi-maaliskuussa oli pidempi selkeä jakso ja nyt taas näyttää pilvistyneen. Ynnäilin kuvaustunteja yhteen, ja näyttää siltä, että elo-syyskuussa ehdin valottaa enemmän kuin loka-tammikuussa yhteensä.

Kesäaikaan siirtymisen jälkeen pimeän tulo on siirtynyt jo kovin myöhäiseksi ja yöt lyhenevät kovaa vauhtia, joten kuvauskausi alkaa taas olla kohtapuoliin paketissa.

Syyskaudella sain kuvattua tällaisia kohteita, joukossa myös yksi mosaiikki!

Kevätkaudella kuvasato jäi harmillisen pieneksi:

  
Erikoismainintana koostin myös lyhyen animaation komeetta Lovejoysta ja sen liikkeistä:

Kuvaköyhää kevätkautta piristi mukavasti jokavuotinen Hauhon tähtikuvaustapaaminen. Tapahtuman yhteydessä oli tarjolla niin kiinnostavia esitelmiä, hyvää seuraa kuin maittavaa ruokaakin!

Kuvauskausi päättyi harvinaisiin herkkuihin, nimittäin kirkkaisiin revontuliin ja auringonpimennykseen.

Revontulia Helsingissä 17.3.2015.

Revontulia Helsingissä 17.3.2015.

Osittainen auringonpimennys 20.3.2015.

Osittainen auringonpimennys 20.3.2015.

Molemmista tapauksista löytyy lisää kuvia Flickr-tililtäni.

Mainokset

Talven kuulumisia

Alkutalven pilvisten kelien aikana ei blogiin ole ollut juuri kirjoitettavaa, mutta lopputalvena selkeät ilmat ovat hellineet Etelä-Suomea. Valitettavasti viime uudenkuun aikoihin yöt olivat kylmiä, lämpötilat olivat monena yönä -20°C kylmemmällä puolella, ja kylmyys alkoi olla vähän liikaa niin kuvaajalle kuin kalustollekin. Nyt kelit ovat kuitenkin lämmenneet hieman, ja tulevina öinä toivottavasti päästään taas nauttimaan kuuttomista selkeistä. Loppukesästä remontoitu havaintosuoja on palvellut talven aikana mainiosti, eikä kopin avaaminen ole kertaakaan vaatinut suuria lumitöitä. Eniten lumenluontia on tuottanut polun tekeminen parkkipaikalta kopin luo.

Yltä löytyvät AstroBin-linkit kaikkiin talven aikana valmistuneisiin otoksiin. Lukumäärällisesti kuvia ei ole päässyt kertymään kovin montaa. Orionin kaasusumun M42 erikoiset värit pääsivät yllättämään, ja myöhemmin paljastuikin, että jonkinlainen softahäiriö oli onnistunut sekoittamaan filtteripyörän toiminnan ja vihreään värikanavaan oli päässyt lipeämään muutama punaisella filtterillä kuvattu kuva. Teknisesti kuvan värit eivät siis aivan vastaa todellisuutta. Kuvan väreistä on kuitenkin tullut paljon positiivista palautetta, enkä sitten ole lähtenyt asiaa korjaamaan.

Ensimmäistä kautta käytössäni oleva Atik 314L+ -kamera ei ole ollut pettymys. Kamera on herkkä ja erittäin kohinaton. Olen kuitenkin jäänyt kaipaamaan suurempaa kennoa. Atikissa oleva Sony ICX285AL -kenno tuottaa vain 1392×1040-kokoisia kuvia. Jos tasan samanlaista kameraa saisi muutaman pykälän isommalla kennolla järkihintaan, olisin erittäin tyytyväinen. Kennon pienuuden takia olen harkinnut kesällä investointia isompaan kameraan, mahdollisesti KAF-8300-kennoiseen Atik 383L+.

Alkuviikosta tartuin halpaan tarjoukseen ja ostin Celestron C8 -kaukoputken, joka on saanut minut punnitsemaan kesän hankintoja uudestaan. Harkinnassa ovat joko kuvaus off-axis-guiderin ja f/6,3-polttovälinlyhentäjän kanssa tai Starizona HyperStarin osto. HyperStar tekisi kaukoputkesta erittäin valovoimaisen, ja polttoväli pysyisi suurinpiirtein samana kuin tähän asti TS 65mm Quadrupletin kanssa. Kameran sijoittaminen kaukoputken etuosaan tuottaa kuitenkin monenmoisia haasteita. Flättikuvien ottamista pitää vähän miettiä uudelleen, ja tämänhetkinen kamerani peittää ainakin osan apertuurista. Vaihtoehtoja täytyy punnita, rahaa ei riitä ihan kaikkeen kivaan kerralla. Quadrupletilla kuvaamista en todennäköisesti kuitenkaan jatka. Hinta-laatu-suhteeltaan putki on erinomainen, mutta piirtoon en ole ollut täysin tyytyväinen.

Syvän taivaan kohteiden lisäksi talven tähtitaivaalla on nähty muitakin ilmiöitä. Komeetta C/2011 L4 (PANSTARRS) on koristanut iltataivasta viimeiset pari viikkoa. Komeetta oli aluksi nähtävissä vain lyhyen aikaa auringonlaskun jälkeen hämärätaivaalla, mutta nyt komeetta on jo etääntynyt auringosta ja se on mahdollista nähdä hieman pimeäpää taustaa vasten. Samalla komeetta on valitettavasti jo himmentynyt. Parhaimmillaan komeetan näki paljainkin silmin! Syksyn mahdollista superkomeettaa C/2012 S1 (ISON) odotellessa.

Komeetta C/2011 L4 (PANSTARRS).

Komeetta C/2011 L4 (PANSTARRS).

Talvitaivaalla on nähty myös revontulia jopa Etelä-Suomessa asti! 17.3.2013 nähtiin koko maassa upea revontulimyrsky, josta kertyi Ursalle valtavasti havaintoja. Revontulet sattuivat sopivasti ajanjaksolle, jolloin iltataivasta tähyili moni komeetanmetsästäjä. Illan revontulikuvat löytyvät kuvagalleriastani.

Revontulia Helsingin Laajalahdella 17.3.2013.

Revontulia Helsingin Laajalahdella 17.3.2013.

Pitkästä pilvisestä jaksosta ja valokuvien vähästä määrästä huolimatta talvi on ollut ihan antoisa. Komeetta ja revontulet ovat herättäneet uutta kiinnostusta mm. maisematähtikuvaamista kohtaan. Toivotaan, että vielä talven viimeiset pimeät yöt päästään käyttämään tehokkaasti hyväksi ja havaintoja tulee tehtyä paljon.

Talven harvat selkeät kelit

Talvi on tähän asti ollut varsin pilvinen, enkä päässyt kuvaamaan mitään pidempiä rupeamia välillä marraskuu-tammikuu. Tänä aikana ehti kuitenkin tehdä kaikenlaisia laitesäätöjä ja -hankintoja. Jätin 200-millisen peiliputkeni kuvauskäytöstä, koska se osoittautui turhan raskaaksi HEQ5 Pro -jalustalle, ainakin ilman jatkuvia hienosäätöjä. Kaivoin naftaliineista Kirkkonummen Komeetan pienen linssiputken, Skywatcher ED80:n. Komeetta hankki talvella useaan putkeensa askelmoottorin fokusmoottoriksi ja nyt myös ED80 on motorisoitu.

Helmikuussa taivas aukesi uudenkuun aikoihin yhdeksi yöksi, ja lähdin Komakalliolle kuvaushommiin. Kuvasin alkuillan lähes puita viistävää heijastussumua M78 Orionissa ja sitten siirryin loppuyöksi Leijonan galaksikolmikkoon. Laitteet toimivat vallan mainiosti, eikä yö mennyt hukkaan.

Heijastussumu M78

M78:sta ehti kertyä valotusta vain noin 100 minuuttia. Tämä himmeä kohde olisi kaivannut vielä selkeästi enemmän valotusta, mutta matalalla sijaitsevat Orionin kohteet näkyvät varsin huonosti Kirkkonummen havaintopaikalle. Leijonan galaksikolmikosta sain kuitenkin valoa neljä ja puoli tuntia.

Leijonan galaksikolmikko eli M65, M66 ja NGC3628

Viime viikolla suuri korkeapaine alkoi asettua Suomen ylle ja siitä asti ollaankin saatu nauttia selkeistä öistä. Kävin sekä perjantai-lauantai-yönä että sunnuntai-maanantai-yönä Komakalliolla kuvaamassa ja valottelin pääasiassa vain yhtä kohdetta kaksi yötä. Valotusaikaa kertyi lopulta yhdeksän(!) ja puoli tuntia Ison Karhun galaksista M101.

Galaksi M101

Tänä viikonloppuna sää vaikuttaa olevan huonompi, mutta sääennusteet varovasti povaavat hyviä ilmoja myös ensi viikolle. Silloin kuukaan ei ole niin pahasti kiusaamassa taivaalla, ja valokuvaus pääsee toivottavasti jatkumaan.

Komakalliolla 22.-23.09.2011

Torstai-iltana sääennusteet näyttivät jälleen lupaavilta ja lähdimme pienellä porukalla Kirkkonummen Komakalliolle havaitsemaan. Paikalla olivat allekirjoittanut, Antti Kuntsi, Lauri Kangas sekä Mika Luostarinen. Viime kerran harjoittelun perusteella kuvausvälineiden pystytys meni nopeammin kuin viimeksi ja pääsin nopeasti kuvaamaan. Huomasin myös ilokseni, että pimeä tulee jo aikaisin. Kun olin saanut kuvaustarpeet pystyyn ennen iltakymmentä, vallitsi jo astronominen pimeys. Lähdin matkaan taas valmistautumatta juurikaan etukäteen, joten kohde täytyi valita arpomalla. Olen jo pitkään harmitellut, etten ole saanut Andromedan galaksista M31 vielä kunnollista kuvaa, vaikka sitä pidetäänkin aloittelijaystävällisenä kohteena. Nyt tarjoutuikin oiva tilaisuus sen kuvaamiseen. Useamman sadepäivän jälkeen ilma oli kosteaa ja taustataivas vaaleahko, mutta silti huomattavasti tummempi kuin kaupungissa.

Pystytyksen jälkeen fokusoin kameran ja siirryin sisätiloihin etäohjaamaan laitteita. Muiden kiinteistä pystytyksistä huolimatta taisin saada illan ensimmäiset valot. Näin sainkin jo puoleenyöhön mennessä kerättyä kaksi tuntia valoa M31:stä kymmenen minuutin pätkissä.

M31 on 22.-23.09.2011

Kuvasta tuli lopulta varsin mainio, tähtiä vaivaavasta kummallisesta koma-ilmiöstä huolimatta. Täytyy paremmalla ajalla tutkia mikä vääristymän aiheuttaa. Mahdollisia syitä ovat telejatke sekä BCF-korvausfiltteri kameran kennolla. En muista havainneeni ilmiötä muilla optiikoilla, mikä viittaisi telejatkeen suuntaan, mutta voi olla että muisti pettää.

Laajat kamerakohteet alkavat pikkuhiljaa valua taas pois näkyvistä, joten yritän saada newton-kaukoputken Komakalliolle mahdollisimman pian kuvauskäyttöön.

Puolenyön jälkeen Suomenlahdelle alkoi syttyä muutamia ukkospilviä, jotka välkyttelivät kauniita kalevantulia etelätaivaalla. Lopulta kuuropilvistä alkoi levitä yläpilveä myös Kirkkonummelle ja kuvaukset täytyi lopettaa.