Komakallio ja huurteen kirous

Vietimme jälleen tiistai-keskiviikko-yön Komakalliolla tähtiä kuvaten. Taivaan oli ennustettu selkenevän juuri sopivasti uusikuun yönä. Paikalla oli vakioporukka, eli allekirjoittanut, Antti Kuntsi, Lauri Kangas ja Mika Luostarinen. Ilta oli pilvinen, mutta yöllä selkenisi. Menimme suhteellisen aikaisin jo paikan päälle ja sain Luostarisen avustuksella kuskattua viimein newtonini Komakalliolle. Kuvauskamppeet sain kasaan jo ajoissa, joten illalla oli paljon luppoaikaa ennen selkenemistä. Vasta puolenyön maissa taivas selkeni.

Kotelosumu

Heti yön seljettyä lähdin sommittelemaan taivaalta Kotelosumua (NGC5146) sekä sen lähellä olevaa pitkulaista pimeää sumua (B168). Yhdessä pimeän sumun kanssa Kotelosumu muistuttaa tumman varren päässä olevaa ruusua. Fokusointi sujui mallikkaasti etänä. Sain yön aikana otettua lopulta 12×15 minuuttia valoa, mutta valotuksen aikana huomasin kaukoputken apupeilin huurtuvan pahasti. Sumu katosi lähes kokonaan näkyvistä kuvista. Aivan loppuyön kuvat olivat jo niin huonoja, etten ottanut niitä pinoon lainkaan, vaan pinoon päätyi lopulta ”vain” 7×15 minuuttia. Yritän jo ensi kerraksi väsätä tai ostaa lämmittimen apupeilille, jotta kosteus ei vaivaisi. Tuntui kurjalta heittää lähes puolet muuten niin onnistuneen yön kuvista pois.